Educa-messuilla keskusteltiin kouluyhteisön turvaverkostosta ja hyvinvoinnista
Messujen päälavalla keskusteltiin perjantaina kouluyhteisön psyykkisestä turvaverkostosta. Keskustelun alkuun kuultiin alustukset EDUCA- ja EduRESCUE-tutkijoilta. Ensimmäisessä puheenvuorossa keskityttiin opettajien hyvinvointiin. ”Opettajan oman jaksamisen kannalta on tärkeää pohtia, mitkä ovat keskeisiä voimavaratekijöitä juuri itselle ja miten niitä voi hyödyntää työssä ja vapaa-ajalla”, totesi tutkijatohtori Olli-Pekka Heinimäki.
Professori Eija Pakarinen puhui puolestaan lasten ja nuorten turvaverkostosta. ”EduRESCUE-hankkeemme tutkimus osoitti puutteita muun muassa oppilaiden psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimisessa. Lapset ja nuoret kokivat, ettei kukaan ottanut koppia yhteisöllisyydestä. Tässä on selkeä viesti heiltä päättäjille”, painotti Pakarinen.
Perheet ovat osa kouluyhteisön turvaverkostoa siinä missä koulun henkilökuntakin. ”Vanhemmat voivat tukea lapsen hyvinvointia ja koulunkäyntiä aktiivisesti omalla toiminnallaan. Toisaalta myös vanhempien omat voimavarat, kuten sosiaaliset suhteet ja vanhemmuustyylit, sekä oman elämän haasteet vaikuttavat vanhempien kykyyn toimia osana turvaverkostoa”, totesi yliopistotutkija ja dosentti Katja Upadyaya alustuksessaan.
Turvaverkoston rakentaminen vaatii aktiivista yhteistyötä
Alustusten herättämiä ajatuksia jäsenneltiin paneelikeskustelussa, johon osallistui opetusneuvos Pia Kola-Torvinen Opetushallituksesta, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun rehtori Ilkka Laasonen, Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Saija Ohtonen-Jones ja Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Veikka Ormio. Keskustelua juonsi ohjelmajohtaja Marjo Kurki Itlasta.
Keskustelussa pohdittiin muun muassa yhteisöllisyyteen liittyviä teemoja. OAJ:n vuosittain tekemässä työolobarometrissä on viitteitä yhteisöllisyyden heikkenemisestä kouluissa. Paneelissa pohdittiinkin muun muassa sitä, mistä tämä kehitys kertoo ja miten yhteisöllisyyttä voitaisiin kouluyhteisöissä vahvistaa. Panelistit painottivat yhteisvastuuajattelua: kaikkien kouluyhteisön jäsenten, niin koulussa kuin kotona, tulee tunnistaa oma vastuu yhteisöllisyyden edistämisessä. Avainasemaan nousevat myös selkeä tiedonkulku sekä keskustelu odotuksista. Koulujen on tärkeää viestiä vanhemmille heidän olevan tärkeä ja arvostettu osa kouluyhteisöä.
Opettajaopiskelijoiden valmistaminen kodin ja koulun yhteistyöhön on etenkin opettajankoulutuksessa paljon puhututtava haaste. Avaimiksi tähän esitettiin muun muassa yhteisopettajuuden laajempaa hyödyntämistä, mentorointia, vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen liittyviä koulutussisältöjä sekä vanhempainyhdistysten monipuolisempaa hyödyntämistä.
Kolmas paneelia puhututtanut aihe oli palvelut ja niiden saavutettavuus osana turvaverkostoa. Kouluterveyskyselyn tulokset antavat huolestuttavia viitteitä erityisesti lukiolaisten avunsaannista opiskeluhuollon palveluissa. Panelistit toivatkin esille ajatuksiaan eri tavoin toteutetuista palveluista – yhtenä potentiaalisena ratkaisuna esimerkiksi laajempi yhteistyö kolmannen sektorin kanssa.
Rehtoreiden työssäjaksaminen kääntynyt vihdoin nousuun
Toisessa EDUCA-lavaohjelmassa pureuduttiin rehtorien työhön otsikolla: Rehtorit ja resilienssi – kouluyhteisön johtaminen tänään ja huomenna. Keskustelun alkuun kuultiin vuoden 2024 Rehtoribarometrin tuloksia professori Minna Huotilaisen esittämänä. Barometrin tuloksia olivat pureskelemassa lippulaivan johtaja, professori Marja-Kristiina Lerkkanen sekä rehtori ja Suomen Rehtorit ry:n puheenjohtaja Antti Ikonen.
Viime vuoden tulokset osoittavat, että työuupumus on viimein vähentynyt ja työn imu lähtenyt kasvuun useiden raskaiden vuosien jälkeen. Positiivisemmat uutiset herättivät huojennusta keskustelijoissa. ”Vihdoinkin!”, huokaisi puheenjohtaja Ikonen. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin muistutti, että palautuminen jatkuu ja vaatii aikaa, sillä olemme vielä kaukana tilanteesta ennen pandemian alkua.
Lippulaivan johtajalle oppikirjailijapalkinto
Lippulaivan tutkijoita oli mukana myös monissa muissa lavaohjelmissa. Perjantain messupäivä huipentui EDUCAn osalta Tieto-lavalla, kun Suomen tietokirjailijat ry. myönsi lippulaivan johtajalle, professori Lerkkaselle vuoden 2025 oppikirjailijapalkinnon tunnustuksena pitkästä ja ansiokkaasta työstä korkeatasoisen oppikirjallisuuden julkaisemisessa.
Lauantain Merkityksellinen esiopetus nyt ja tulevaisuudessa -ohjelmassa keskusteltiin muun muassa kaksivuotisesta esiopetuskokeilusta sekä siitä, millainen olisi tulevaisuuden eskari lasten ja ammattilaisten näkökulmasta. Keskusteluun osallistui EDUCA-tutkija, professori Maarit Alasuutari.
Videotunnelmia tapahtumasta Educa-messujen sivuilla.