Opetusministeri Anders Adlercreutzin tervehdys EDUCA-lippulaivalle

"Hyvät koulutuksen ystävät. Kiitos mahdollisuudesta tervehtiä teitä videon välityksellä. Haluan myös samalla onnitella EDUCA-lippulaivahanketta – kasvatustieteen mukanaolo Suomen Akatemian lippulaivahankkeena on upea asia.

Peruskoulu on yksi suomalaisten ylpeyden aiheista. Olemme onnistuneesti pystyneet tarjoamaan laadukasta perusopetusta kaikille lapsille ja nuorille asuinpaikasta ja taustoista riippumatta. Suomessa on myös ollut mahdollista yhdistää tasa-arvo ja korkeat oppimistulokset.

EDUCA-hankkeen tutkimuskokonaisuus on ajankohtainen. Oppimistuloskehitys perustaidoissa kuten lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä on pitkään ollut laskeva. Samaan aikaan on myös tasa-arvokehitys heikentynyt. Oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet ja erityisesti haastavista taustoista tulevien lasten tilanne on entistä huonompi.

Perusopetuslaki takaa kuitenkin kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet jatko-opintoihin ja yhteiskuntaan osallistumiseen. Voidaan kysyä, onko takuu vielä voimassa?

Hyvät kuulijat. Lapsiin ja nuoriin panostaminen se on panostus tulevaisuuteen. Olemme tällä hallituskaudella pitäneet huolta siitä, että perusopetus ei ole säästämisen kohde. Olemme päinvastoin vahvistaneet perusopetusta monella tavoin.

Olemme vahvistaneet perusopetuksen rahoitusta vakiinnuttamalla niin sanotun tasa-arvorahan tällä hallituskaudella noin 50 miljoonan euron vuositasolle. Olemme myös uudistaneet oppimisen tuen lainsäädännön. Lainsäädännöllä vahvistetaan oppilaiden oikeutta tarvitsemiinsa tukitoimiin, ja tukimuotoja ja tukitoimia on yhtenäistetty kansallisesti. Olemme lisänneet opetustunteja matematiikkaan ja lukutaitoon tuntilisäyksillä. Haluamme painottaa luku- ja laskutaidon merkitystä kaiken oppimisen perustana.

Olemme tehneet lainsäädäntömuutoksia parantamaan työrauhaa. Tämä on toteutettu rajoittamalla mobiililaitteiden käyttöä perusopetuksessa. Perusopetuslakia muutettiin niin, että puhelimen käyttö oppitunnin aikana sallitaan vain tiettyihin, laissa säädettyihin tarkoituksiin.

Jokaisessa näissä uudistuksessa on tavalla tai toisella mukana tutkimus. Esimerkiksi niin sanotun tasaarvorahan vaikuttavuutta seurataan monivuotisessa hankkeessa, joka on teille osalle kovinkin tuttu. Näiden uudistusten lisäksi olemme käynnistäneet perusopetuksen kehittämisen kokonaisuuden.

Kun maailma ympärillämme muuttuu, myös koulun on pysyttävä mukana kehityksessä, jotta oppilaille voidaan tarjota parhaat mahdolliset välineet elämään. Peruskoulun tulevaisuustyö keskittyy juuri pitkään tähtäimen visiointiin.

Väestökehityksen haasteita perusopetuksen järjestämiseen pohditaan erillisessä työryhmässä, ja oppimistulosten laskun syihin ja tarvittaviin toimenpiteisiin on oma työryhmänsä. Tässä opetus ja kulttuuriministeriön asettamassa oppimistulostyöryhmässä pohditaan tällä hetkellä hyvin paljon samoja asioita kuin EDUCA-lippulaivahankkeessa.

Oppimistulosten lasku on viimeisen vuosikymmenen aikana ollut yleisempi länsimainen ilmiö. On tärkeä seurata muiden maiden keskusteluja ja ratkaisuja oppimistulosten nostamiseksi ja yleisesti koulutuksen kehittämiseksi. Olemmekin siksi ministeriössä tehneet tiivistä yhteistyötä kanssanne. Yksi esimerkki on selvitys koulutuspoliittista toimenpiteistä Pohjoismaissa. Tässä selvityksessä on tärkeää uutta pohdintaa myös meille siitä, millaisten kysymysten ja ratkaisujen parissa muissa pohjoismaissa keskusteluja käydään.

Hyvät kuulijat. Tutkimustietoa tulee hyödyntää päätöksenteossa. Tämä on jo vakiintunut käytäntö. Olen tyytyväinen siitä, että EDUCA-kokonaisuudessa on poikkeuksellisen monipuolinen ja laaja aineisto, jolla selvitetään eri näkökulmista oppimisen taustalla vaikuttavia tekijöitä. Pitkittäisaineistojen hyödyntäminen yhdessä rekisteriaineistojen kanssa on erinomainen keino lisätä tutkimusten roolia päätöksenteossa. OKM:n käynnistämä kaksivuotisen esiopetuskokeilun tutkimushanke on tästä hyvä esimerkki.

Haluan loppuun mainita vielä hallitusohjelmassa linjatun osaamistakuun käynnistämisestä. Hallitusohjelmassa linjataan, että hallitus toteuttaa osaamistakuun, joka tarkoittaa vähimmäistason määrittelyä ja sen saavuttamista edettäessä peruskoulussa luokalta seuraavalle. Tavoitteena on varmistaa jokaiselle nuorelle riittävät perustaidot, joilla pärjää jatko-opinnoissa.

Osaamistakuun lähtökohtana ovat heikentyneet perustaidot sekä ohjauksen ja arvioinnin ongelmakohdat. Osaamistakulla tavoitellaan sitä, että perusopetuksessa on riittävät ja kansallisesti yhtenäiset menettelyt, joilla perustaidot voidaan varmistaa jokaiselle. Osaamistakuun toteuttaminen tarkoittaa oppilasarvioinnin osalta lainsäädäntömuutoksia, jonka osalta valmistelu on käynnistetty. Tämä on ensimmäinen askel tavoitteen saavuttamiseksi.

Jatkotyön osalta osaamistakuu edellyttää myös myöhemmin oppiaineiden tavoitteiden ja sisältöjen vähentämistä ja selkeyttämistä sekä keskeisten osaamistavoitteiden määrittelyä. Erityisesti opettajat ovat toivoneet opetussuunnitelmien selkeyttämistä.

Osaamistakuun toteuttaminen tarkoittaa merkittävää muutosta: vähimmäisosaamisen määrittely, sen arviointi ja käytännön toteuttaminen kouluissa. Se on laaja prosessi, joka tarjoaa myös mielenkiintoisia mahdollisuuksia uudelle tutkimukselle. Uskon, että osaamistakuun toteuttamisella parannamme perusopetuksen yhdenvertaisuutta ja tuemme opettajia niin opetustyössä kuin oppilaiden arvioinnissa.

Haluan loppuun vielä kiittää kerran mahdollisuudesta tervehtiä teitä konsortiopäivänänne ja toivotan antoisia keskusteluja tutkimuksen parissa!"