tallenne
Katso koko keskustelu MTV Katsomosta
(Kesto noin 46 min.)
SuomiAreenan keskustelussa pureksittiin koulutusväittämiä - katso tallenne!
Huolipuheelle on sijansa julkisessa keskustelussa ja mediassa, mutta myös koulun ja koulutuksen merkityksellisyyttä, oppimisen iloa sekä opettajan työn arvoa tulisi nostaa enemmän esille, SuomiAreena-tapahtumaan kokoontuneet asiantuntijat painottivat.
YLE Uutisten toimituspäällikkö, YLE:n lasten ja nuorten uutissisältöjä aikanaan rakentamassa ollut Kirsi Teräväinen totesi, että journalismiin on lähtökohtaisesti sisäänkirjoitettuna epäkohtien ja ongelmien esiin nostaminen. Silti hän vakuuttaa, että näkyvyyttä halutaan monenlaisille representaatioille suomalaisesta koulumaailmasta.
- Osaammeko tehdä ne hyvätkin uutiset yhtä kiinnostavasti kuin kriittiset, niin että niitä halutaan lukea? Siinä on meille toimittajille haastetta, johon haluamme ehdottomasti vastata.
"Keskiverto-oppilasta ei enää ole olemassa"
Oppimistulosten lasku on kiistaton tosiasia, johon panelistit näkivät useita syitä. Oppijoita itseään he eivät tilanteesta kuitenkaan syyllistä.
- Kunnilla on tällä hetkellä hyvin erilaiset edellytykset varmistaa se, että kaikki oppilaat oppivat ja saavat tarvittaessa erityistä tukea oppimisvaikeuksiin, totesi apulaisprofessori Mira Kalalahti Jyväskylän yliopiston EDUCA-lippulaivasta.
Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Veikka Ormio huomautti, että lukiolaisbarometrissa jopa puolet niistä vastanneista, joilla on todettu oppimisvaikeuksia, ei ole saanut siihen minkäänlaista tukea.
- Oppimistulokset paranevat, jos opetetaan. On aika paljon vaadittu, että vain nostettaisiin vaatimustasoa ja odotettaisiin, että oppilaat näin suoriutuisivat paremmin, Ormio kommentoi puhetta ”armovitosista”, joita on esitetty yhdeksi syyksi laskeviin oppimistuloksiin.
Koulutus saatava vahvemmin poliittiselle agendalle
Erilaisten oppijoiden liiton puheenjohtaja, erityisopettajataustainen Olli Luukkainen peräänkuulutti poliitikoilta näkyvämpää profiloitumista koulutuspolitiikan tekemiseen.
- Tällä hetkellä käytännössä ainoa, joka suomalaisen koulun kehittämisestä valtakunnanpolitiikan tasolla puhuu, on kulloinenkin opetusministeri. Ja kun kausi loppuu, niin loppuu se puhekin.
Myös Luukkainen vahvisti, ettei "keskiarvo-oppijaa" ole olemassa.
- Jopa joka viidennellä suomalaisella on elämänsä varrella tarvetta oppimisen tukeen. Jollei koulussa saa tarvitsemaansa tukea, huonommuuden ja häpeän tunne seuraa helposti koko elämän. Siitä jää hartioille sellainen viitta, että ”olen tyhmä”, Luukkainen kuvaili.
Opettajiin kohdistuu suuria odotuksia
Yhteiskunnan polarisaatio näkyy koululuokissa monenlaisina tarpeina, ja opettajan työhön on kohdistettu paljon odotuksia. Opettajien odotetaan monesti huolehtivan opetustyön lisäksi lasten ja nuorten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista sekä ihmiseksi kasvamisesta, ja samalla vuorovaikutus vanhempien kanssa voi olla paikoin haastavaa.
-Täytyisi keskustella siitä, miten ymmärrämme opettajan tehtävän. Samalla varmasti opettajien dialogitaidoissa on parannettavaa, enkä ole varma onko Wilma se paras kanava vahempien ja opettajien väliseen kommunikointiin, apulaisprofessori Mira Kalalahti mainitsi.
Olli Luukkaisen mielestä tarvitsemme korkean tason tutkimusta koulutuspolitiikasta, sekä positiivisia uutisia koulumaailmasta.
-Kun koulutuksen merkitys näin tunnustetaan, niin penskatkin oppivat, että koulunkäynti on tosi tärkeä juttu! hän sanoi ja sai yleisöltä spontaanit, raikuvat aplodit.