SuomiAreenalla keskusteltiin nuorten tulevaisuususkosta – katso tallenne!

Samalla kun olemme huolissamme nuorten tulevaisuususkon heikkenemisestä, on hyvä muistaa, että Sitran tulevaisuusbarometrin mukaan kaikenikäisten suomalaisten usko tulevaisuuteen on heikentynyt. Paneelissa Itlan toimitusjohtaja Katri Vataja muistutti, etteivät lapset ja nuoret ole erillään yhteiskunnasta. On siis väistämätöntä, että yhteiskunnassa tapahtuvat asiat vaikuttavat myös nuoriin.

– Olisiko siis syytä kääntää katse siihen, mitä me aikuiset itse ajattelemme Suomesta, maailmasta ja toisistamme ja miten se heijastuu siihen, miten meidän nuoret näkevät tulevaisuuden? pohti professori Niina Junttila.

”Epäonnistuminen ei ole epäonnistumista – se on oppimista”

Asiantuntijat olivat yhtä mieltä siitä, että tilaa erilaisille poluille ja myös väärille valinnoille pitäisi olla enemmän. Usein nuorilta odotetaan mahdollisuuksia rajaavia päätöksiä jo varsin aikaisessa vaiheessa. Tämä on varmasti omiaan lisäämään paineita ja ahdistusta. Todellisuudessa elämä on usein paljon armollisempaa – voi opiskella uusia ammatteja ja saada uudenlaisia kokemuksia ja mahdollisuuksia.

– Meidän pitäisi rohkaista nuoria epäonnistumaan enemmän. Loppupeleissä epäonnistuminen ei ole epäonnistumista – se on oppimista. Aina voi aloittaa alusta, totesi artisti ja yhteisövaikuttaja Hassan Maikal raikuvien aplodien saattelemana.

Vataja nyökytteli puheenvuorolle ja jatkoi:

– Peräänkuulutamme jatkuvasti, että pitää olla rohkeutta – mutta miten sitä rohkeutta voisi olla, jos ei ole lupaa epäonnistua tai kokemusta siitä, ettei tarvitse pärjätä yksin?

Jokainen voi olla jollekin nuorelle se aikuinen, joka uskoo ja tukee unelmissa

Vaikka sattuma määrittää liian usein sitä, millaisena tulevaisuus nuorelle näyttäytyy ja mistä hän uskaltaa unelmoida, voi tulevaisuususkoon silti vaikuttaa myös aktiivisilla teoilla.

Aikuisten rooli tulevaisuususkon vahvistamisessa oli panelistien mukaan kiistämätön. Yhdelläkin aikuisella, joka uskoo ja luottaa nuoreen, voi olla elämänmittainen vaikutus nuoreen. Hassan Maikaliin suuresti vaikuttanut kohtaaminen tapahtui nuorisotalolla, kun hänelle tarjottiin mahdollisuutta kokeilla teatterikerhoa. Vaikka hän kavereineen kieltäytyi tarjouksesta naureskellen, aikuinen palasi vielä useasti heidän luokseen.

– Hän ei luovuttanut meidän suhteen. Sen sijaan hän sanoi: ”Hassan, muista aina elämässä mennä joka huoneeseen. Jos et tykkää, voit aina lähteä pois.” Ilman sitä kohtaamista en olisi se ihminen, joka olen nyt, muisteli Maikal hymyillen.

Aikuisten on siis tärkeää olla läsnä, kulkea rinnalla ja kysyä uudestaan. Meistä jokainen voi olla jollekin nuorelle se aikuinen, joka uskoo häneen. Tulevaisuususkon rakentumisessa unelmat ovat tärkeitä. Samaa mieltä oli myös opetusministeri Anders Adlercreutz.

– Koulun tehtävä on myös tarjota mahdollisuus unelmille ja mahdollistaa polku niitä kohti. Se, että jaamme nuoria ennakko-odotusten pohjalta ryhmiin, jotka rajoittavat unelmia, on tavattoman ongelmallista, totesi Adlercreutz. Hän myös muistutti, että koulun on toimittava mahdollisuuksien tasa-arvon edistäjänä.

Lisäksi on tärkeää luoda ja havaita osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia nuorille. Osallisuuden ja autonomian kokemus sekä tunne siitä, että sinuun luotetaan, on olennainen tulevaisuususkon rakentumisessa. Vaikuttamisen kokemukset voivat lähteä pienistäkin teoista: voit vaikuttaa kodin ilmapiiriin, kierrätetäänkö kotona tai mistä aiheista ruokapöydässä keskustellaan.

Toimijuutta korosti myös Junttila.

– Mielestäni kaiken keskiössä on yhteisöt. Se, että nuori kokee, että tämä on minun laumaa, minä kuulun tänne, olen hyödyllinen ja merkityksellinen. Osallistujien Suomi -ohjelma on hyvä esimerkki siitä, miten yhteiskunnan eri toimijat ovat lähteneet meidän kanssamme aktivoitumaan yhteisöjen vahvistamiseksi ja toimijuuden lisäämiseksi, iloitsi Junttila.

Tallenne

Katso koko keskustelu MTV Katsomosta

(Kesto 46 minuuttia)