Väitös 7.2.2025: Opettajaopiskelijat ylittivät monia rajoja monialaisessa yhteistyössä ja etäopetuksen aikana
Koulun toivotaan vastaavan yhä moninaisimpiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Samaan aikaan tulevat opettajat ovat opiskelleet erilaisten myllerrysten, kuten pandemian ja kriisien, aikana. Lisää tutkimusta tarvitaan opettajankoulutuksen käytänteistä suhteessa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Jotta tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata kasvatuksen keinoin, tarvitaan monialaista yhteistyötä jo opettajankoulutuksen aikana.
FM Auli Lehtinen tutki aineenopettajaopiskelijoiden monialaista yhteisöllistä oppimista vuorovaikutusosaamisen sekä kriittisen ja yhteiskunnallisen ajattelun näkökulmista.
Yksi väitöskirjan osatutkimuksista oli ensimmäisiä julkaisuja, jossa tarkasteltiin pienryhmien yhteisöllistä oppimista breakout-huoneissa videoaineiston avulla. Etäopetuksessa tai videotapaamisissa breakout-huone on erillinen tila, jossa pienryhmä voi keskustella.
Osatutkimuksessa selvitettiin, millaisiin kriittisen ajattelun prosesseihin opettajaopiskelijat syventyivät ja miten he hyödynsivät vuorovaikutusosaamistaan rakentaakseen yhteisöllistä ja arvostavaa ilmapiiriä etäopintojen aikana.
Jännitteet ovat keskeisiä monialaisessa kasvatustieteen opiskelussa
Väitöskirjan tuloksissa hahmottui jännitteitä, jotka ovat keskeisiä opettajaksi kasvussa.
Näitä jännitteitä olivat kriittiset näkökulmat ja ambivalenssi, joka tarkoittaa samanaikaisia ja ristiriitaisia asenteita sekä kahden vaiheilla tasapainoilua. Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin rajoja opettajaopiskelijoiden identiteettityössä, eri tieteenalojen välillä sekä kasvokkais- ja etäkäytänteiden välillä.
Tulosten perusteella aineenopettajaopiskelijat osallistuivat aktiivisiin merkitysneuvotteluihin ja kriittisen ajattelun prosesseihin. Tulos poikkeaa aiempien tutkimusten tuloksista, joissa on havaittu opettajaopiskelijoiden tyytyvän melko nopeaan konsensuksen hakemiseen.
Samaan aikaan opettajaopiskelijat loivat myönteisen ilmapiirin, jossa aktiivinen kuuntelu ja huumori olivat vahvasti läsnä.
”Opiskelijat eivät itse tuoneet kovin usein esille kriittisiä ja eriäviä näkökulmia. Sen sijaan opettajankouluttaja toi esiin kriittisiä näkökulmia vieraillessaan tilanteissa. Kriittiset näkökulmat johtivat metakognitiivisiin puheenvuoroihin, jotka antoivat viitteitä siitä, että opettajaopiskelijoiden ajattelu muuttui”, Lehtinen kertoo.
Opiskelijat tasapainoilevat aktiivisen ja passiivisen roolin välillä
Opiskelijoiden suhteesta yhteiskunnallisiin kysymyksiin välittyi ristiriitainen, aktiivisen ja passiivisen osallistumisen välillä tasapainoileva kuva. Esimerkiksi digitalisaatioon liittyvät muutokset nähtiin vääjäämättöminä. Opiskelijat pohtivat, miten vaikeaa digilaitteiden käyttöä olisi rajoittaa. Kuitenkin he myös korostivat aktiivisen toiminnan roolia.
”Ambivalentti suhtautuminen ei ole pelkästään huono asia. Se voi auttaa kriittisen ja reflektiivisen ajattelun suhteen. Monimutkaisiin ilmiöihin ei usein ole suoraviivaisia vastauksia. Lisäksi oli hienoa, että opiskelijat osoittivat merkkejä aktiivisemmasta asemoitumisesta”, Lehtinen toteaa.
Rajoja eri tieteenalojen ja lähi- ja etävuorovaikutuksen välillä
Tutkimuksen perusteella monialainen yhteisöllinen oppiminen, jossa eri aineiden opettajaopiskelijat työskentelevät yhdessä pidemmän ajanjakson, auttaa opiskelijoita pohtimaan tieteenalojen käytänteitä ja identiteettejään, tunnistamaan kasvatustieteen roolin, ottamaan kantaa aktiivisen opettajan rooliin ja kehittämään esimerkiksi vuorovaikutustaitojaan.
Rajoja oli paitsi eri tieteenalojen, myös etävuorovaikutuksen ja lähivuorovaikutuksen välillä.
Opiskelijat kokivat kynnyksen opiskellessaan etänä. He kuvailivat osallistumisen ja muiden osallistamisen olevan vaikeaa. Osa kertoi lisääntyneestä sosiaalisesta ahdistuksesta ja pohti, miten nämä ilmiöt voivat rajoittaa opettajaksi kasvua.
Havainnoiduissa oppimistilanteissa opiskelijat harvoin osallistivat toisiaan suoraan, vaikka tunnistavatkin vuorovaikutuksessa olevan kynnyksen tai ”näkymättömän seinän”.
Opiskelijoiden puheessa välittyi ristiriita sen suhteen, että he ilmaisivat vahvaa puheliaisuuden normia ja puhuivat ujoudesta ja hiljaisuudesta negatiivisesti, mutta kuvitellessaan tulevaa työtään he korostivat erilaisuuden huomiointia.
Enemmän huomiota osallistaville käytänteille ja kriittiselle reflektiolle
Tulokset korostavat sitä, että opettajankoulutuksessa täytyy antaa tilaa erilaisuudelle, reflektoida normatiivisia käsityksiä kriittisesti ja opettaa tapoja osallistaa toisia.
Lehtisen tutkimuksen perusteella voidaan suositella rakennetta, jossa kasvatustiedettä opiskellaan monialaisissa ryhmissä. Tämä vaatii kuitenkin aikaa ja yhteisöllisyyden rakentamista. Ulkopuolisuuden ja kuulumattomuuden kokemuksiin tulisi kiinnittää huomioita varhaisessa vaiheessa opintoja.
”Lisäksi tuleviin kriiseihin varautuessa on tarpeen kehittää laadukasta etäopetuksen pedagogiikkaa, kouluttajien osaamista sekä rakenteellista tukea inklusiivisille ja yhteenkuuluvuutta rakentaville käytänteille. Väitöskirja voi antaa näkökulmia myös etäopiskelu- ja etätyökeskusteluun”, Lehtinen summaa.
Lisätietoja
FM Auli Lehtisen kasvatustieteen (OKL) väitöskirjan "Crossing boundaries – becoming critical, dialogical, and collaborative teachers" tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 7.2.2025 kello 12 alkaen Jyväskylän yliopiston Vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä toimii professori Äli Leijen (University of Tartu) ja kustoksena apulaisprofessori Piia Näykki (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on englanti. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/99617.
Auli Lehtinen valmistui suomen kielen ja kirjallisuuden opettajaksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2014. Hän on työskennellyt vuodesta 2014 opettajankouluttajana perustutkinto- ja täydennyskoulutuksessa sekä tutkimustehtävissä. Väitöskirjatyötä ovat rahoittaneet Emil Aaltosen säätiö ja Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta.