Opettajien työhyvinvointi -tutkimus: aikasarjat (Syksy 2025)

Lauri Hietajärvi & Olli-Pekka Heinimäki

Raportin tulokset perustuvat ensimmäisenä koronakeväänä vuonna 2020 aloitettuun opettajien työhyvinvointia koskevaan kyselytutkimukseen. Aineistonkeruuta on siitä lähtien jatkettu puolivuosittain, aina loppukeväisin ja -syksyisin.

Lisätietoja tutkimushankkeesta löytyy EDUCA-lippulaivaohjelman sivuilta ja Zenodosta. Jälkimmäisestä on saatavilla myös hankkeesta avoimeksi saatettuja tutkimusaineistoja. Tutkimushankkeeseen, aineistoon ja tuloksiin voi viitata käyttämällä seuraavaa DOI-tunnistetta: https://doi.org/10.5281/zenodo.18183612

Perustietojen jälkeen raportissa esitellään työn imun ja työuupumuksen kehitys aikasarjoina sekä näiden tarkempia analyysejä. Tämän jälkeen esitellään aikasarjoja muista keskeisistä opettajien työhyvinvoinnin osa-alueista ja indikaattoreista: psykologiset perustarpeet, työn merkitys, työstä palautuminen, työn turhakkeet, työmäärään liittyvä stressi ja alanvaihtoaikeet.

Tuloksia esiintuovissa kuvioissa pisteet kuvaavat keskiarvoja, palkit 95%:n luottamusvalejä ja viivat kehitystrendejä. Raportin lopusta löytyy lisätietoja käytetyistä mittareista.

Lataa syksyn 2025 aikasarja PDF:nä

Aineiston edustavuus (PDF)

Taulukko 1: Vastaajamäärät eri mittauskerroilla

Tutkimuskirjallisuudessa opettajien työhyvinvointia kuvataan usein kahden työhyvinvoinnin kannalta keskeisen psykologisen tekijän, työn imun (tai työinnon) ja työuupumuksen, avulla (ks. esim. Työn vaatimusten ja voimavarojen malli). Työn imu viittaa myönteiseen kokemukseen, jolle ovat tyypillisiä työssä koettu tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen työhön. Työuupumus puolestaan ilmenee kielteisenä kokemuksena, jolle ovat ominaisia uupumusasteinen väsymys, kyynisyys ja riittämättömyyden tunteet.

Tuloksissa näkyy selvästi koronapandemian alkuvaiheen vaikutus opettajien työhyvinvointiin. Kuviosta on nähtävillä, että opettajien kokema työuupumus lisääntyi tasaisesti vuosina 2020-2021, mutta on erityisesti keväästä 2023 alkaen ollut laskusuunnassa. Tämä myönteinen kehityssuunta näkyy myös Kuviossa 2, jossa työuupumusta koskevat tulokset on eritelty uupumustasoittain. Työn imun osalta sen sijaan havaittiin selkeä positiivinen trendi vasta keväällä 2024, josta alkaen työn imu on ollut tasaisesti nousussa.

Seuraavissa kuvioissa opettajien työn imua ja työuupumusta koskevia tuloksia on eritelty sukupuolen (Kuvio 3), iän (Kuvio 4), koulusasteen (Kuvio 5) ja maantieteen (Kuviot 6–8) perusteella. Yksittäisistä eroista huolimatta ovat näiden taustamuuttujien osalta kehityssuunnat olleet suurimmaksi osaksi samansuuntaisia: työn imu on pääosin lisääntynyt eri taustamuuttujaryhmissä, samalla kun työuupumus on vähentynyt. Vastaajamäärät taustamuuttujittain eroteltuna sekä taustamuuttujien edustavuutta koskevat tarkastelut löytyvät erillisestä dokumentista, johon pääsee raportin alussa tarjottujen linkkien kautta.

Ikäluokkaerot aikasarjoissa

Kouluasteiden erot aikasarjoissa

Alueelliset erot aikasarjoissa

Maakunnat

Suuralueet

AVI-alueet

Psykologiset perustarpeet

Psykologisilla perustarpeilla viitataan kolmeen hyvinvoinnin ja toiminnan kannalta keskeiseen psykologiseen tarpeeseen: tarpeeseen kokea autonomiaa, kyvykkyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Autonomia tarkoittaa tunnetta siitä, että voi toimia omien arvojensa ja valintojensa mukaisesti sekä vaikuttaa omaan työhönsä. Kyvykkyys viittaa kokemukseen omasta pätevyydestä ja osaamisesta työtehtävien suhteen. Yhteenkuuluvuus puolestaan merkitsee tunnetta yhteydestä toisiin sekä kokemusta siitä, että tulee hyväksytyksi ja arvostetuksi.

Perustarpeiden täyttymistä voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta: tarpeiden tyydyttymisen ja tarpeiden turhautumisen kautta. Tarpeiden turhautuminen eroaa pelkästä matalasta tyydyttymisestä siinä, että se aiheutuu usein perustarpeiden aktiivisesta estymisestä tai rajoittamisesta. Tämän vuoksi tarpeiden turhautuminen on työhyvinvoinnin kannalta usein haitallisempaa kuin niiden pelkkä heikko tyydyttyminen.

Tulosten perusteella opettajien psykologisten perustarpeiden tyydyttyminen on ollut mittausaikana nousevassa trendissä. Kokemus kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden tyydyttymisestä on ollut keskimäärin korkeampaa kuin autonomian tyydyttyminen. Kyvykkyyteen ja yhteenkuuluvuuteen liittyvä turhautuminen on puolestaan laskenut ajan myötä ja ollut koko tarkastelujakson ajan selvästi tyydyttymistä matalammalla tasolla. Tästä poikkeuksen muodostaa autonomian turhautuminen, joka on pysynyt koko mittausjakson ajan verrattain korkealla. Koronapandemian aikana, erityisesti vuosina 2021 ja 2022, autonomian turhautumisen taso oli jopa korkeampi kuin tyydyttymisen, mutta tämän jälkeen se on kääntynyt selkeään laskuun.

Palautuminen, työn merkitys ja työn turhakkeet

Kuvio 10 kokoaa yhteen tulokset opettajien kokemuksista palautumisesta, työn merkityksellisyydestä ja työn turhakkeista. Nämä mittarit ovat sisältyneet tutkimuskyselyyn syksystä 2021 alkaen.

Palautumista koskevat kysymykset mittaavat vapaa-ajalla tapahtuvaa palautumista neljän laadukkaalle palautumiselle keskeisen ulottuvuuden kautta: kyky irrottautua työhön liittyvistä ajatuksista ja velvollisuuksista psyykkisellä tasolla, rentoutumiseen ja palautumiseen panostaminen, asioiden tekeminen, jotka tuottavat onnistumisen kokemuksia (esimerkiksi harrastukset), sekä kokemus hallinnasta ja päätösvallasta omaa vapaa-aikaa koskien. Opettajien raportoima palautuminen on yleisesti ottaen kohentunut mittausjakson aikana.

Työn merkityksellisyys viittaa siihen, kuinka tärkeäksi ja tarkoitukselliseksi opetustyö koetaan. Tulokset osoittavat jonkin verran vaihtelua eri mittauspisteiden välillä, mutta syksystä 2024 lähtien työn merkityksellisyyden kokemus näyttää selkeästi vahvistuneen.

Työn turhakkeilla tarkoitetaan työtehtäviä, jotka opettajat kokevat joko turhiksi tai epäolennaisiksi työnsä kannalta, tai jotka eivät ole kohtuullisia tai tarkoituksenmukaisia suhteessa omaan ammatilliseen rooliin, osaamiseen tai työnkuvaan. Tällaiset tehtävät vievät opettajien voimavaroja pois ydintyöstä, kuten opetuksesta. Tulosten perusteella työn turhakkeiden kokeminen on vähentynyt keväästä 2024 alkaen.

Stressin lähde: työmäärä

Eri ammattialoja vertailevista tutkimuksista tiedetään, että opetusalalla koetaan usein työhön liittyvää stressiä enemmän kuin monilla muilla aloilla. Työmäärä on yksi keskeisimmistä stressin lähteistä. Erityisesti pitkittyessään liiallinen työmäärä voi johtaa uupumukseen sekä heikentää työn imua, työn laatua ja työtyytyväisyyttä.

Tulosten perusteella työmäärään liittyvä stressi oli koholla koko koronapandemian ajan aina syksyyn 2022 saakka, minkä jälkeen siinä on havaittavissa laskusuunta.

Alanvaihtoaikeet

Alanvaihtoaikeet tarjoavat tärkeän näkökulman opettajien työhyvinvointiin sekä koko alan pitovoimaan. Tulosten perusteella opettajien alanvaihtoaikeet ovat pysyneet varsin stabiileina koko tutkimusjakson ajan. Vaikka suuri osa opettajista kertoo harkinneensa alanvaihtoa, huomattavasti harvempi näyttää tehneen varsinaisen päätöksen alan vaihtamisesta.

• Työn imu (EDA9)

Salmela-Aro, K., Upadyaya, K., Ronkainen, I., & Hietajärvi, L. (2022). Opettajien työn imu ja työuupumus koronapandemian aikana. Kasvatus, 53(5). https://doi.org/10.33348/kvt.125525

Salmela-Aro, K., & Upadaya, K. (2012). The Schoolwork Engagement Inventory. European Journal of Psychological Assessment, 28(1), 60–67. https://doi.org/10.1027/1015-5759/a000091

Schaufeli, W. B., Bakker, A. B., & Salanova, M. (2006). The Measurement of Work Engagement With a Short Questionnaire: A Cross-National Study. Educational and Psychological Measurement, 66(4), 701–716. https://doi.org/10.1177/0013164405282471

• Työuupumus (BBI15)

Salmela-Aro, K., Upadyaya, K., Ronkainen, I., & Hietajärvi, L. (2022). Opettajien työn imu ja työuupumus koronapandemian aikana. Kasvatus, 53(5). https://doi.org/10.33348/kvt.125525

Salmela-Aro, K., Rantanen, J., Hyvönen, K., Tilleman, K., & Feldt, T. (2011). Bergen Burnout Inventory: Reliability and validity among Finnish and Estonian managers. International Archives of Occupational and Environmental Health, 84(6), 635–645. https://doi.org/10.1007/s00420-010-0594-3

• Psykologiset perustarpeet (BPNSFS)

Chen, B., Vansteenkiste, M., Beyers, W., Boone, L., Deci, E. L., Van der Kaap-Deeder, J., Duriez, B., Lens, W., Matos, L., Mouratidis, A., Ryan, R. M., Sheldon, K. M., Soenens, B., Van Petegem, S., & Verstuyf, J. (2015). Basic psychological need satisfaction, need frustration, and need strength across four cultures. Motivation and Emotion, 39(2), 216–236. https://doi.org/10.1007/s11031-014-9450-1

Heinimäki, O. P., Toyama, H., Upadyaya, K., & Salmela-Aro, K. (2026). Satisfied or frustrated? Basic psychological needs profiles and their associations with work-related outcomes among teachers. Teaching and Teacher Education, 170, 105296. https://doi.org/10.1016/j.tate.2025.105296

• Palautuminen (REQ)

Sonnentag, S., & Fritz, C. (2007). The Recovery Experience Questionnaire: Development and validation of a measure for assessing recuperation and unwinding from work. Journal of Occupational Health Psychology, 12(3), 204–221. https://doi.org/10.1037/1076-8998.12.3.204

• Työn merkitys (WAMI; positiivinen merkitys -osaskaala)

Steger, M. F., Dik, B. J., & Duffy, R. D. (2012). Measuring Meaningful Work: The Work and Meaning Inventory (WAMI). Journal of Career Assessment, 20(3), 322–337. https://doi.org/10.1177/1069072711436160

• Työn turhakkeet (BITS)

Semmer, N. K., Jacobshagen, N., Meier, L. L., Elfering, A., Beehr, T. A., Kälin, W., & Tschan, F. (2015). Illegitimate tasks as a source of work stress. Work & Stress, 29(1), 32–56. https://doi.org/10.1080/02678373.2014.1003996

• Työn vaatimusten ja voimavarojen malli, ks. esim:

Demerouti, E., Bakker, A. B., Nachreiner, F., & Schaufeli, W. B. (2001). The job demands-resources model of burnout. The Journal of Applied Psychology, 86(3), 499–512.

Granziera, H., Collie, R., & Martin, A. (2021). Understanding Teacher Wellbeing Through Job Demands- Resources Theory. In C. F. Mansfield (Ed.), Cultivating Teacher Resilience (pp. 229–244). Springer Singapore. https://doi.org/10.1007/978-981-15-5963-1_14

Hakanen, J. J., Bakker, A. B., & Schaufeli, W. B. (2006). Burnout and work engagement among teachers. Journal of School Psychology, 43(6), 495–513. https://doi.org/10.1016/j.jsp.2005.11.001

Upadyaya, K., Heinimäki, O-P., Pöysä, S., Hietajärvi, L., & Salmela-Aro, K. (2025). Opettajien työhyvinvointi ja siitä huolehtiminen. Teoksessa M-K. Lerkkanen, K. Salmela-Aro & M. Vauras. (toim.), Koulun resilienssi. (s. 136—159.) Santalahti.