Opettajien työhyvinvointitutkimus

Tutkimuksessa seurataan opettajien työhyvinvoinnin kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä kattavalla kyselylomakkeella. Huomiota kiinnitetään myös demografisiin tekijöihin, kuten alueellisiin ja kouluasteiden välisiin eroihin. Puolivuosittain kerättävä aineisto mahdollistaa sekä yleisten trendien (poikkileikkausaineisto) että yksittäisiin opettajiin (pitkittäistutkimus) liittyvän muutoksen tutkimisen.

Seurantatutkimus aloitettiin keväällä 2020, josta alkaen aineistoa on kerätty puolivuosittain. Pitkittäisaineiston kerääminen aloitettiin keväällä 2024. Kyselyaineisto on kerätty tiiviissä yhteistyössä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kanssa, joiden jäsenten vastauksista aineisto koostuu.

Eri ajankohtina kyselyyn on vastannut seuraava määrä osallistujia:

• Kevät 2020: 1182 osallistujaa
• Syksy 2020: 1502 osallistujaa
• Kevät 2021: 1336 osallistujaa
• Syksy 2021: 1046 osallistujaa
• Kevät 2022: 476 osallistujaa
• Syksy 2022: 687 osallistujaa
• Kevät 2023: 1628 osallistujaa
• Syksy 2023: 1396 osallistujaa
• Kevät 2024: 1488 osallistujaa
• Syksy 2024: 1821 osallistujaa
• Kevät 2025: 1863 osallistujaa
• Syksy 2025: 964 osallistujaa (huom! vain pitkittäispaneeliin osallistuvat)
• Kevät 2026: 1594 osallistujaa

Opettajien työhyvinvointitutkimuksen DOI-tunniste (digitaalinen objektitunniste)

Opettajien työhyvinvointitutkimuksen tietosuojailmoitus

Hanketta ovat rahoittaneet Strategisen tutkimuksen neuvosto (2021-2024) ja Suomen Akatemia (2024-).

Heinimäki, O-P., Toyama, H., Upadyaya, K. & Salmela-Aro, K. (2026). Satisfied or frustrated? Basic psychological needs profiles and their associations with work-related outcomes among teachers. Teaching and Teacher Education. Volume 170, February 2026.

Heinimäki, O.-P., Melkko, S., Vinni-Laakso, J. & Hietajärvi, L. (2024). Opettajien työhyvin­vointikysely valottaa opettajien työhyvinvoinnin kehitystä. Blogi, OAJ, 9.2.2024.

Mankki, V., Heinimäki, O.-P., Tarnanen, M., Hietajärvi, L., & Poikkeus, A.-M. (2026). Opettajien minäpystyvyys kelpoisuuden ulkopuolisessa opetuksessa. Kasvatus, 57(2), 241-246.

Mäkinen J, Upadyaya K, Hietajärvi L (2026), "Social resources, work demands and workplace commitment among Finnish school principals and teachers". International Journal of Educational Management, Vol. 40 No. 8 pp. 58–74

Salmela-Aro, K., Upadyaya, K. & Hietajärvi, L. (2021). Rehtorien ja opettajien hyvinvoin­ti koronapandemian aikana. Työn Tuuli, 1, 14–19.

Salmela-Aro, K., Upadyaya, K., Ronkainen, I. & Hietajärvi, L. (2022). Opettajien työn imu ja työuupumus koronapandemian aikana. Kasvatus, 53(5), 498–512.

Salmela-Aro, K. & Lavonen, J. (2024). The switch to distance teaching and learning in Finland during the COVID-19 pandemic (2020–2022) went technically well but was emotionally challenging. Teoksessa F. Reimers (toim.), Schools and society during the COVID-19 pandemic: How education systems changed and the road ahead (s. 63–85). Springer.

Salmela-Aro, K., Upadyaya, K. & Hietajärvi, L. (2020). Suomalaisten rehtoreiden ja opet­tajien työhyvinvointiprofiilit koronakeväänä. Psykologia, 55(6), 426–449.

Upadyaya, K., Heinimäki, O-P., Pöysä, S., Hietajärvi, L., & Salmela-Aro, K.. Opettajien työhyvinvointi ja siitä huolehtiminen. Teoksessa M-K. Lerkkanen, K. Salmela-Aro, & M. Vauras (toim.), Koulun resilienssi (s. 190-215). Santalahti.