EARLI SIG 5 kokosi tutkijoita eri puolilta maailmaa Jyväskylään
Konferenssin monipuoliseen tieteelliseen ohjelmaan sisältyi ennakkotyöpajoja, keynote-luentoja, symposiumeja, tutkimusesitelyjä ja posterisessioita.
Erityisen inspiroivia olivat Amanda P. Willifordin, Jantine Spiltin ja Marja-Kristiina Lerkkasen keynote-luennot. Niissä käsiteltiin muun muassa opettajan ja lapsen välisiä suhteita, poissulkevia kurinpitokäytäntöjä sekä tutkimusperustaista päätöksentekoa varhaiskasvatuksessa.
"Ohjelma kuvasti tämän päivän varhaiskasvatustutkimuksen laaja-alaisuutta aina vuorovaikutussuhteista ja vuorovaikutuksen laadusta yhdenvertaisiin oppimismahdollisuuksiin, kodin oppimisympäristöihin, siirtymävaiheisiin ja inkluusioon. Ohjelma korosti myös sitä, kuinka tärkeää on viedä tutkimustietoa käytäntöön ja päätöksentekoon tavalla, joka vastaa yhä moninaisemman ja nopeasti muuttuvan maailman tarpeisiin”, kertoo konferenssin puheenjohtaja, yliopistonlehtori Jenni Salminen Jyväskylän yliopistosta.
Oxfordin yliopiston kasvatuspsykologian emeritaprofessori Kathy Sylva on varhaiskasvatuksen ja lapsen kehityksen tutkimuksen uranuurtajia. Hän on koonnut merkittävän pitkittäistutkimusaineiston, jossa tarkastellaan varhaiskasvatuksen laadun ja lapsen kehityksen välistä yhteyttä. Sylva vieraili konferenssin yhteydessä Jyväskylässä, kuvassa professori Marja-Kristiina Lerkkasen kanssa. Sylva on Jyväskylän yliopiston kunniatohtori.
Tieteellisen ohjelman ohella osallistujilla oli mahdollisuus tutustua suomalaiseen koulutukseen ja kulttuuriin. Osallistujat pääsivät vierailemaan paikallisiin päiväkoteihin, Jyväskylän normaalikouluun sekä historialliseen Seminaarinmäen kampukseen. Vapaa-ajan ohjelmaan sisältyi myös paikallisen kuoron mieleenpainuva esitys, Voimisteluseura Siriuksen voimisteluesitys sekä konferenssi-illallinen. Illalla ohjelmassa oli maisemaristeily Päijänteellä historiallisella S/S Suomi -höyrylaivalla, minkä jälkeen iltaa jatkettiin Juurikkasaaren ravintolassa järven rannalla.
”Nuoren tutkijan näkökulmasta konferenssin järjestämiseen osallistuminen tarjosi arvokkaan mahdollisuuden nähdä, kuinka paljon suunnittelua, koordinointia ja pitkäjänteistä valmistelua kansainvälisen tieteellisen konferenssin järjestäminen vaatii. Oli myös antoisaa tavata tutkijoita eri maista, tutustua erilaisiin tutkimusperinteisiin ja -menetelmiin sekä käydä keskusteluja, jotka voivat johtaa yhteistyöhön tulevaisuudessa. Kaiken kaikkiaan konferenssi tarjosi inspiroivan yhdistelmän korkeatasoista tutkimusta, kansainvälistä verkostoitumista ja suomalaista vieraanvaraisuutta. Osallistujat saivat mukaansa uusia ajatuksia ja kontakteja, jotka tukevat tulevaa varhaislapsuuden oppimisen ja kehityksen tutkimusta”, kertoo EDUCA-Doc-väitöskirjatutkija Tekla Seppälä Jyväskylän yliopistosta.