EDUCA-lippulaivan ja Helsingin kaupungin pilottitutkimus löysi ratkaisuja lukutaidon vahvistamiseen

Yleinen keskustelu PISA-tulosten laskusta vaatii konkreettisia tekoja, ja Helsinki haluaa olla suunnannäyttäjä valtakunnallisessa työssä oppimistulosten kääntämiseksi nousuun. Kaupunki on käynnistänyt yhdessä EDUCA-lippulaivan kanssa pitkäjänteisen, kokeiluperusteisen ja tutkimukseen nojaavan kehitystyön, jonka avulla selvitetään, mitkä toimenpiteet tuottavat parhaat tulokset lasten oppimiselle. 

Kuva: © Maija Astikainen / Helsingin kaupunki

Helsingin kaupungin tiedote 17.11.2026

Tarveperusteista tukea saavissa kouluissa tehtiin lukuvuonna 2024–2025 lukutaitoon suunnattu satunnaistettu kokeilu yhteisopettajuuden toimintamallilla. Opettajien aikaa ja osaamista lisättiin luokkaan siten, että 2. luokan oppilaat saivat neljälle äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen viikkotunnille myös toisen opettajan luokkaan.

Kokeilu osoitti, että oppilaat hyötyivät siitä, että luokassa työskentelee samanaikaisesti kaksi opettajaa. Tutkimus tuotti luotettavaa uutta tietoa tarveperusteisen rahoituksen kohdentamisesta vaikuttavasti yhteisopettajuuteen. 

Oppilaat hyötyivät yhteisopettajuudesta 

Lukutaito näytti kehittyvän hieman nopeammin luokissa, joissa työskenteli luokanopettajan lisäksi toinen opettaja, yleensä erityisopettaja tai S2-opettaja. Kokeiluryhmissä olleiden oppilaiden lukutaito vahvistui jonkin verran kokeilun aikana verrattuna verrokkiryhmien oppilaisiin. Vaikutukset olivat selkeästi myönteisiä lähtötasoltaan taitavimmille oppijoille. Lähtötasoltaan heikommat oppilaat edistyivät sekä kokeilu- että verrokkiryhmissä yhtä hyvin.

– Tarveperusteinen resurssi mahdollisti yhteisopettajuuden, joka näytti keskimäärin hieman parantavan oppilaiden lukutaitoa. Yhteisopettajuuden ansiosta opettajilla oli aikaa keskittyä myös lähtötasoltaan taitavampiin oppijoihin, joiden osaaminen kehittyi kokeilun aikana merkittävästi, kertoo Helsingin perusopetusjohtaja Ville Raatikainen. 

Tiedolla johtaminen mahdolliseksi

Yhteisopettajuuden pilottikokeilu antoi tärkeää tietoa siitä, miten opetus ja oppiminen mahdollisesti muuttuvat yhteisopettajuuden myötä.

– Kokonaiskuva täydentyy myöhemmin pilottiin osallistuneiden opettajien kokemusten analysoinnilla, toteaa professori Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta.

– Helsingin avoimuus järjestää kokeiluja tavalla, joka mahdollistaa vaikutusten luotettavan arvioinnin on esimerkillistä, sanoo tutkimukseen osallistunut Aalto-yliopiston professori Matti Sarvimäki.

– Koulutuksesta puhutaan usein varsin yleisellä tasolla. Todellinen kehitys tapahtuu kuitenkin yksi konkreettinen askel kerrallaan. Tämä kokeilu näyttää, miten pystymme varmistamaan, että askeleet vievät oikeaan suuntaan, Sarvimäki jatkaa.

Tehdyllä pilotoinnilla haetaan pitkäkestoisia vaikutuksia opetukseen ja oppimiseen. 

– Kaikki kehittäminen edellyttää asioiden tilan tietämystä, ja siihen tarvitaan tutkimusta ja tiedon soveltamista arkeen. Helsinki rakentaa nyt omaa vahvaa kapasiteettiaan myös itse tutkia ja tarkastella aihetta, jotta oppimistulosten suunta saadaan muutettua pysyvästi, toteaa kehittämispalvelujohtaja Marjo Kyllönen Helsingin kaupungilta. 

Konkreettiset jatkotoimenpiteet käynnistyvät 

EDUCA-tutkimusyhteistyössä Helsinki toteutti ensimmäistä kertaa opetuksen vaikuttavuustutkimusta. Oppimisen näkökulmasta kokonaistulos on positiivinen. On kuitenkin huomioitava, että tutkimuksessa oli rajoitteita, kuten intervention lyhyt kesto (yksi lukuvuosi) sekä uusien toimintamallien omaksuminen kouluissa. 

Tutkimus osoitti tarpeen saada lisää tietoa siitä, mitkä ovat vaikuttavia keinoja vahvistaa oppijoiden osaamista. Lukutaidon tarveperusteisen rahoituksen pilotointi antoi yhden näkökulman tarveperusteisen rahoituksen kohdentamiseen. 

– Tarvitsemme tutkittua tietoa esimerkiksi siitä, miten voimme vaikuttavammin tukea jokaisen lapsen suomen tai ruotsin kielen oppimista ja siirtymistä S2-oppimäärästä S1-oppimäärään äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineessa. Panostamme opetuskielen oppimiseen ja tarvitsemme ilmiöstä tietoa, jotta suuntaamme resurssit ja opetuksen järjestelyt mahdollisimman hyvin, Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Satu Järvenkallas sanoo. 

Lukutaitoprofiilista pitkän aikavälin tietoa 

Helsingissä jatketaan ilmiön tutkimista. Yhteistyössä EDUCA-lippulaivan kanssa kaupunki valmistelee uudenlaista digitaalista työkalua, lukutaitoprofiilia, jolla saadaan pitkän aikavälin seurantatietoa lasten ja nuorten lukutaidon kehittymisestä ja interventioiden vaikuttavuudesta. Lukutaitoprofiili tulee tarjoamaan opettajille välineen opetukseen ja tukee näin oppijan edistymistä. 

Helsingin kaupungin peruskouluissa on paraikaa käynnissä myös kolmasluokkalaisten lukuintotutkimus ja varhaiskasvatuksessa dialogisen lukemisen tutkimus. Näistä niin ikään EDUCA-lippulaivan kanssa yhdessä tehtävistä tutkimuksista saadaan tuloksia vuoden 2027 alkupuolella. 

Lisätiedot: 

Marjo Kyllönen, kehittämispalvelujohtaja, Helsingin kasvatus ja koulutus, puh. 09 310 86208, marjo.kyllonen@hel.fi 

Professori Marja-Kristiina Lerkkanen, Jyväskylän yliopisto, EDUCA-lippulaiva, puh. 040 8053347, marja-kristiina.lerkkanen@jyu.fi 

Professori Matti Sarvimäki, Aalto-yliopisto, EDUCA-lippulaiva, puh. 040 3045515, matti.sarvimaki@aalto.fi

Vaikutusarviot raportoiva työpaperi:

Holvio, A., Karhunen, H., Lerkkanen, M-K., Nokso-Koivisto, O., Sarvimäki, M., Torppa, M. (2026). Reading Gains Through Teacher Pairs: A Co-Teaching Experiment. (Working Paper)

Yhteisopettajuuden interventiotutkimuksen toteuttivat Aalto-yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Turun yliopisto yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Lukutaitointerventio on samalla osa Helsingin kaupungin tarveperusteisen rahoituksen vaikuttavuuden arviointia.