Opettajien työhyvinvointi parantunut
Opettajien työhyvinvointitutkimus on puolivuosittain toteutettava seurantatutkimus, joka kohdistuu opettajiin ympäri Suomea kaikilla koulutusasteilla. Siinä seurataan ammattiryhmän työhyvinvoinnin kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä kattavalla kyselylomakkeella. Viimeisimmässä kyselyssä syksyllä 2024 vastaajamäärä oli suurin koskaan, yli 1800.
- Näin iso vastaajamäärä antaa jo varsin luotettavan kuvan opettajien työhyvinvoinnin kehittymisestä. Samaa positiivinen kehitys näkyi myös alkuvuodesta julkaistussa rehtoribarometritutkimuksessa, rehtoreiden ja opettajien työhyvinvointia seuraavia tutkimusryhmiä johtava akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta iloitsee.
Työuupumus lähti laskuun jo aiemmin
Työhyvinvointia kuvataan seurantatutkimuksessa kahden keskeisen tekijän, koetun työn imun ja toisaalta työuupumuksen kautta. Kyselytutkimuksessa näkyy koronapandemian alun vaikutukset opettajien työssäjaksamiseen. Opettajien kokema työuupumus kasvoi merkittävästi vuosina 2020–2021, mutta on siitä lähtien ollut laskusuunnassa. Työn imu sen sijaan lähti merkittävään nousuun vasta viime vuonna. Kehitys oli saman suuntainen eri puolilla maata ja kaikilla koulutusasteilla.
Kuvio 1: Työn imun ja työuupumuksen trendit mittauspisteittäin
Työn imu on myönteistä työhyvinvointia kuvaava tila, jota ilmentää tarmokkuus sekä omistautuminen ja uppoutuminen omaan työntekoon.
- Sitä edistää muun muassa se, että työhön liittyvät voimavarat kuten laadukas johtaminen, yhteisöllisyys ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ylittävät työhön liittyvät vaatimukset. Niitä ovat esimerkiksi korkea työmäärä, aikapaine ja rooliristiriidat, yliopistonlehtori Lauri Hietajärvi Helsingin yliopistosta avaa tuloksia.
Tutkimuksessa selvitettiin työn imun ja työuupumuksen lisäksi myös muita keskeisiä työhyvinvointitekijöitä, kuten opettajien kokemusta omasta pätevyydestä, yhteenkuuluvuudesta ja työn autonomiasta. Nämä ovat psykologisia perustarpeita, jotka ovat keskeisiä työn imun kokemisessa, Hietajärvi jatkaa.
- Vaikuttaa siltä, että opettajat ovat pystyneet aiempaa paremmin keskittymään perusasioihin, sillä koetut ”työn turhakkeet” ovat vähentyneet. Niitä ovat tehtävät, joita ei koeta oleellisiksi omassa työssä tai jotka tuntuvat kohtuuttomilta suhteessa omaan työnkuvaan. Myös työn merkityksellisyyden kokemus on opettajakunnassa kasvanut.
Autonomia tärkeää opettajille
Oman työn autonomiaa uhkaavia tekijöitä kuitenkin on ilmassa, sillä siihen liittyvä turhautuminen on jokaisella mittauskerralla ollut huomattavan koholla verrattuna muihin psykologisiin perustarpeisiin. Suomessa opettajat ovat korkeasti koulutettuja ammattilaisia, joille on perinteisesti luotettu paljon autonomiaa.
Helsingin yliopiston tutkijatohtori Olli-Pekka Heinimäki näkee, että autonomiaan liittyvien kokemusten kehittymistä on tärkeää seurata tarkasti tulevissa kyselyissä.
- Autonomia on tärkeä osa opettajien ammatti-identiteettiä, työhyvinvointia ja näin merkittävä pito- ja vetovoimatekijä koko ammattikunnalle.
Positiivisesta yleiskuvasta huolimatta myös alanvaihtoaikeet ovat opettajien keskuudessa korkealla tasolla. Jopa yli puolet viimeisimpään kyselyyn vastanneista (55%) on harkinnut lopettavansa opettajana ja siirtyvänsä muihin tehtäviin. Vain hieman yli kolmannes ei ole harkinnut alanvaihtoa tai työssä lopettamista. Trendi on ollut sama jokaisella mittauskerralla.
- Huomattavasti pienempi osuus todellisuudessa vaihtaa alaa, mutta ammatillisen kehittymisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta työskentely ”toinen jalka oven välissä” ei vaikuta hyvältä, ja opettajan työn pitovoimaa pitäisikin pystyä parantamaan, tutkijatohtori Olli-Pekka Heinimäki toteaa.
Seuranta jatkuu pitkittäistutkimuksena
Puolivuosittain kerättävä aineisto on tähän mennessä mahdollistanut yleisten trendien seuraamisen poikkileikkauksena. Jatkossa osaa opettajista tullaan seuraamaan myös pitkittäistutkimuksena.
- Näin pääsemme vielä syvemmälle siihen, minkälaisia työhyvinvoinnin kehityskulkuja tapahtuu esimerkiksi yksilö-, oppilaitos- ja aluetasolla ja mitkä eri tasojen tekijät näihin vaikuttavat, yliopistonlehtori Lauri Hietajärvi Helsingin yliopistosta sanoo.
Kyselyaineisto on kerätty tiiviissä yhteistyössä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kanssa, joiden jäsenten vastauksista aineisto koostuu.