Kodin tuki kun lukemisessa on haasteita tai suomi ei ole äidinkieli

Noin joka viidennellä (20%) lapsella arvioidaan olevan erilaisia vaikeuksia lukemisessa. Vaikeudet voivat ilmetä esimerkiksi:

• Hitaana lukemaan oppimisena.
• Hitaana ja työläänä lukemisena usean vuoden harjoittelun jälkeenkin.
• Vaikeutena ymmärtää luettua.

Osalla lapsista on vaikeuksia lukemisessa vain ensimmäisinä kouluvuosina, osalla vaikeudet ilmenevät vasta myöhemmin esimerkiksi yläkoulussa, ja osalla vaikeudet ovat laajoja ja pitkäkestoisia. Lukemista voi vaikeuttaa myös se, että suomi ei ole lapsen äidinkieli.

Yhteistyö koulun kanssa on erityisen tärkeää silloin, kun lukemisessa on haasteita. Lapsen opettajat pystyvät kertomaan tarkemmin, missä taidoissa vaikeuksia erityisesti on, miten taitoja tuetaan koulussa ja miten lapsen taitoja voidaan tukea kotona. Lukemisen ja kirjoittamisen taidoissa esiintyvät haasteet saattavat joskus tuntua järkälemäisiltä ja hahmottomilta. Yhdessä sovitut toimintatavat auttavat jakamaan harjoittelun hallittaviin osiin, mikä tukee lapsen taitojen kehittymistä.

Tälle sivulle on koottu vinkkejä erilaisista keinoista, joita voi hyödyntää kotona lukutilanteissa. Monet vinkeistä sopivat silloin, kun lapsella on lukivaikeuksia, mutta myös silloin, kun suomi ei ole lapsen äidinkieli. Sivun loppuun on koottu vielä erikseen vinkkejä niille perheille, joiden äidinkieli ei ole suomi.

• Lukusujuvuuden harjoittelu
• Luetun ymmärtämisen tukeminen
• Lukutaitoon soveltuvat lukumateriaalit
• Harjoittelun tukeminen ja palkitseminen
• Vanhemman oma suhde lukemiseen ja lapsen tukeminen
• Kun suomi ei ole äidinkieli

Useimmat lapset oppivat lukemaan tarkasti suomen kielellä parin ensimmäisen kouluvuoden aikana, sillä jokaista kirjainta vastaa aina sama äänne. Tarkkuuden osalta vaikeuksia ilmenee eniten pitkiä sanoja luettaessa, äänteiden kestoissa (esimerkiksi kuka/kukka, lava/laava) tai äng-äänteessä (kenkä/kengät).

Kolmannella luokalla keskeinen haaste on usein lukemisen hitaus, minkä vuoksi lapsen saattaa olla vaikea ymmärtää tekstiä. Lukemisen harjoittelussa on yhä tärkeää tukea tarkan ja riittävän nopean lukutaidon kehittymistä.

Koulussa lukutarkkuutta ja -nopeutta arvioidaan erilaisten arviointitehtävien avulla. Kotona voi esimerkiksi seurata, pystyykö lapsi lukemaan ainakin yhtä nopeasti kuin puhuu tai lukemaan ohjelmien tekstityksiä. Tarkan ja nopean lukemisen lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota myös tekstin ymmärtämiseen.

Keinoja tukea lukusujuvuutta:

Yhdessä ääneen lukeminen aikuisen tai vaikka isomman sisaruksen kanssa. Jos lukeminen on vaikeaa, ääneen lukemista on hyvä jatkaa myös hieman isompien lasten kanssa.

• Lukekaa vuorotellen: sopikaa, luetteko esimerkiksi aina virkkeen kerrallaan vai toinen pidemmän tekstipätkän. Jos lukeminen on hyvin haastavaa, lapsi voi lukea vaikka vain yksittäisiä, helppoja sanoja.

• Lukekaa tekstiä yhtä aikaa ääneen. Kokeneempi lukija auttaa vaikeammissa kohdissa eteenpäin ja rytmittää lukemista hieman lapsen lukemista sujuvammaksi.

• Lukekaa samaa tekstiä monta kertaa. Lukemisen sujuvoituminen edellyttää toistoja. Toistojen avulla lukeminen käy pikkuhiljaa helpommaksi, mahdolliset lukuvirheet saatetaan huomata helpommin ja myös tekstin sisältö tulee tutummaksi.
• Mikäli lapsella on harjoiteltavana tavuja tai sanoja, näitä voi  asetella esimerkiksi ”ralliradaksi” ja katsoa, paraneeko aika useiden harjoittelukierrosten myötä. Autoa voi kuljettaa mukana merkkinä siitä, minkä tavun tai sanan kohdalla on menossa.
• Jotkut lapset hyötyvät “itseään vastaan kilpailemisesta”. Voitte joko katsoa,
• kuinka paljon aikaa menee tietyn tekstin lukemiseen eri kerroilla (esimerkiksi kolme kertaa peräkkäin tai sama teksti useampana päivänä peräkkäin), tai
• kuinka monta sanaa ehtii lukea tietyssä ajassa (esimerkiksi 1 tai 2 minuutissa).
• Itseään vastaan kilpaileminen tekee harjoittelun vaikutuksen ja lukusujuvuuden kehittymisen näkyviksi.

• Lukekaa tekstiä eläytyen esimerkiksi eri hahmoihin tai lukekaa hassutellen eri tunteilla. Eläytyvä lukeminen tukee tekstin rytmittämistä ja tekstin ymmärtämistä.

• Silmäilkää teksti ennen lukemista – näkyykö tekstissä tooooosi pitkiä sanoja? Lukekaa nämä ennen koko tekstin lukemista.

Itsenäinen ääneen lukeminen voi tuntua tylsältä. Toimisiko silloin jokin näistä:

• Pienemmälle lapselle (esimerkiksi sisarukselle tai pihapiirin lapselle) lukeminen
• Lemmikille tai lelulle lukeminen
• Luppakorva-sovelluksen koiralle lukeminen – Sovellus tuottaa myös tietoa harjoittelun määrästä (ks. alla Harjoittelun tukeminen ja palkitseminen)

Tekstin kuuntelu ennen tai samaan aikaan

• Tutun, kertaalleen kuunnellun tekstin lukeminen voi auttaa lasta kiinnittämään huomiota enemmän myös tekstin sisältöön (ks. myös yllä toistoluku). Tämä tukee niin tekstin ymmärtämistä kuin myös mahdollisten lukuvirheiden huomaamista ja korjaamista.

• Tekstin kuuntelu samaan aikaan tekstin lukemisen kanssa tukee lukemisen sujuvuutta ja rytmittämistä: Mikä merkitys esimerkiksi pilkuilla ja pisteillä on tekstin lomassa?

• Saavutettavuuskirjasto Celialla on runsas valikoima kirjoja, joissa lapsi voi samaan aikaan kuunnella ja seurata tekstiä. Celian palvelut ovat maksuttomia, mutta edellyttävät tuen tarpeen tunnistamista ja palveluun rekisteröitymistä erityisopettajan tai kirjaston henkilökunnan kautta.

• Selvittäkää, voiko oppikirjojen tekstejä myös kuunnella. Niitä voi hyödyntää sekä lukuharjoitteluun että yleisemmin oppimisen tukena, mikäli lapsi oppii paremmin kuuntelemalla.

• Lukuinnon herättelyn kannalta on toisaalta tärkeää ”heittää vapaalle” ja antaa lapsen vain nauttia tekstin kuuntelusta läheisen lukemana ilman edellytystä omasta lukemisesta. Iltasatuhetket ovat tähän yhä mainioita vaihtoehtoja.

Luetun ymmärtämisen vaikeudet voivat johtua hitaasta lukemisesta, kielellisistä vaikeuksista (esimerkiksi vähäinen sanavarasto, kielellisen ymmärtämisen vaikeudet) tai näistä kummastakin. Koulussa saatetaan opetella tiettyjä menetelmiä, joilla tuetaan tekstin ymmärtämistä. Mahdollisuuksien mukaan kotona olisi hyvä hyödyntää samoja menetelmiä, jotta nämä tulevat lapselle tutuiksi.

Ymmärtämistä voi harjoitella kotona lisäksi erilaisten keskustelujen avulla.

• Pysähtykää vaikeiden sanojen kohdalla – mitä ne tarkoittavat? Onko sanoilla eri merkityksiä, esimerkiksi kuusi (puu) – kuusi (numero 6)

• Kysy kysymyksiä tekstistä
• Pysähdy 1–2  virkkeen jälkeen ja tarkista lapsen ymmärtäminen, esimerkiksi:
• Mitä tämä sana tarkoittaa?
• Kuka hahmo tämä olikaan?
• Mitä tapahtui? Kuka teki?

• Koko tekstin lukemisen jälkeen:
• Onko lapsi ymmärtänyt juonen?
• Oliko tekstillä jokin tietty merkitys tai viesti, joka lukijalle pyrittiin välittämään?

• Tiedättekö aiheesta lisää?
• Kun lukeminen on vaikeaa, aiemmat tiedot luettavasta aiheesta tukevat lapsen ymmärtämistä. Lapsen oppimista koulussa voi edistää myös se, että tunnilla käsiteltävä teksti on luettu jo etukäteen kotona yhdessä vanhemman kanssa.

Mieluisat lukumateriaalit ovat tärkeitä kaikille lapsille, mutta erityisesti silloin, kun lukemisessa on haasteita. Kirjojen aiheiden on hyvä olla sellaisia, että lapsi jaksaa viivähtää niiden äärellä, vaikka lukeminen vaatiikin ponnisteluja. Tekstien olisi hyvä olla useimmiten sopivia lapsen lukutaidolle, mutta ajoittain voi valita myös selvästi helpompia tekstejä ”nämä osaan jo helposti/helpommin!” tai hieman haastavampia tekstejä ”pystyin tähänkin!”.

• Hyödyntäkää kirjaston palveluja mieluisten ja lukutaidolle sopivien kirjojen löytämisessä. Kirjoja voi myös ostaa omaksi edullisesti esimerkiksi kirpputoreilta tai vaihtaa kirjoja muiden perheiden kanssa.

• Helppolukuisten lastenkirjojen lisäksi kurkatkaa myös selkokirjatarjonta lähikirjastossa sekä yhdistelmäkirjat (ääni- ja teksti) Celian palveluissa.

• Hyödyntäkää kirjojen ja sarjakuvien kuvituksia: miten kuvat liittyvät tekstiin?

• Lisäksi esimerkiksi vitsikirjojen lyhyet vitsit ovat mukavaa luettavaa ja mahdollistavat yhteisiä hauskoja hetkiä lukemisen parissa.

Kun lukeminen on vaikeaa, lukuilon ja -innon löytyminen voi olla haastavaa. Tärkeää on tällöin kannustaa ja kehua harjoittelusta sekä iloita onnistumisista.

• Sopikaa ajat säännölliselle harjoittelulle. Aloittakaa vaikka 10 minuutista ja mahdollisuuksien mukaan kasvattakaa lukuhetkien pituutta.

• Tehkää harjoittelu näkyväksi.
• Mikä on lapselle mieluisa tapa? Merkintä harjoittelukerrasta vai tehdyn työn määrästä?
• Merkinnän voi tehdä esimerkiksi ruutuvihon ruutuja värittämällä tai keräämällä helmiä purkkiin jokaisen harjoittelukerran tai vaikkapa luetun sivu- tai sanamäärän mukaan.

• Miettikää myös jokin isompi palkinto sovituin väliajoin. Aineellisten palkintojen sijaan se voi olla esimerkiksi yhteistä tekemistä perheen kanssa, vaikkapa pelailua tai elokuvan katsomista.

• Muistakaa iloita pienimmistäkin onnistumisista!

Lukeminen ei välttämättä ole myöskään kaikista vanhemmista tuntunut “omalta jutulta”, tai vanhemmalla saattaa itselläänkin olla lukemisen vaikeuksia. Tällöin lukemista voi olla vaikea tuoda perheen arkeen. Asian tiedostaminen voi helpottaa: en ehkä itse ole maailman innokkain tai taitavin lukija, mutta voin ja osaan silti tukea lastani lukijaksi kasvamisessa.

On hyvä myös muistaa, että vanhemman ei tarvitse eikä kuulu olla lapsensa opettaja, vaan kannustus ja tuki vaikean asian äärellä on tärkeintä. Aikuisten usko lapsen taitojen kehittymiseen ovat niin merkityksellisiä asioita, että ne muistetaan vielä aikuisenakin.

Uuden kielen oppiminen on monimutkainen prosessi, johon vaikuttavat muun muassa:

• oppijan ikä
• oman äidinkielen hallinta
• yksilölliset valmiudet kielen oppimiseen
• aiempi lukutaito
• oman äidinkielen samankaltaisuus tai erilaisuus verrattuna opeteltavaan kieleen
• mahdollisuudet käyttää kieltä eri tilanteissa

Vaatimukset kielitaidolle eroavat myös sen mukaan, käytetäänkö kieltä esimerkiksi vapaa-ajalla, kaupassa käydessä vai koulussa. Tässä osiossa keskitytään erityisesti käytänteisiin, jotka tukevat koulussa ja työelämässä tarvittavan lukutaidon kehittymistä.

• Muista oma äidinkieli!
• Oman äidinkielen hallinta tukee myös toisella kielellä lukemisen oppimista. Löydättekö luettavaa myös omalla äidinkielellä
• Kurkatkaa esimerkiksi Helmet-kirjastojen monikieliset palvelut https://helmet.finna.fi/Content/monikieliset-palvelut
• Löytyykö sama kirja sekä omalla äidinkielellä että suomeksi? Omalla kielellä luettu teksti voi tukea myös suomenkielisen tekstin ymmärtämistä.
• Kielitietoisuutta kehittää esimerkiksi kielten vertailu yhdessä: miten tämä asia sanotaan äidinkielellä? Entä suomeksi?

• Liittyvätkö haasteet suomen kielen äänteiden ja kirjainten yhdistämiseen?
• Eri kielet eroavat ääntämisen ja kirjoitustavan osalta.
• Maksuton Ekapeli Maahanmuuttaja (https://www.lukimat.fi/lukeminen/materiaalit/ekapeli/ekapeli-maahanmuuttaja.html) tukee kirjain-äänneyhdistelmien oppimista.
• Peli huomioi lapsen äidinkielen ja harjoittaa erityisesti niitä äänteitä, jotka ovat vaikeita.
• Pelin sisällöt on mukautettu seitsemään eri kieleen.

• Näkyvätkö haasteet sanatasolla?
• Jokaiseen vieraaseen sanaan ei kannata pysähtyä. Tärkeintä on pyrkiä ymmärtämään pääasia.
• Ohjaa ja auta lasta päättelemään sanojen merkityksiä ja tunnistamaan taivutettujen sanojen perusmuotoja.
• Jutelkaa uusien sanojen merkityksistä: kerätkää yhdessä uusia sanoja ja harjoitelkaa niiden mieleen painamista. Avuksi voitte tehdä sanoista sanakortteja ja harjoitella niitä esimerkiksi pelaamalla korteilla Aliasta tai muistipeliä.
• Tärkeää on myös sietää epävarmuutta. Ajoittaiset virheetkiin kuuluvat harjoitteluun.

• Näkyvätkö haasteet lauseita luettaessa?
• Kirjoitetun kielen lauseet ovat erilaisia kuin puhutussa kielessä.
• Pitkän tai monimutkaisen virkkeen jälkeen kannattaa pysähtyä ja pyytää lasta kertomaan omin sanoin suomeksi tai omalla äidinkielellä, mitä siinä tapahtui.

• Onko pitkien tekstien lukeminen haastavaa?
• Ohjaa lasta kertomaan omin sanoin ja/tai omalla äidinkielellä, miten tarinan juoni eteni tai mistä tekstissä oli kyse. Mitä mieltä hän oli siitä? Kuka oli hänen lempihahmonsa? Mikä oli hassua/outoa/kiinnostavaa?
• Katso myös vinkit yllä kohdassa “Luetun ymmärtämisen tukeminen

• Kuinka hyvin osaat itse suomea?
• Sekä lapsille että aikuisille on tarjolla selkokirjoja ja selkouutisia. Näissä teksti on selkeä ja sanat ja lauseet helppoja. https://selkokeskus.fi/selkokirjallisuus/
• Lisäksi lukumateriaalina voi käyttää kuvakirjoja, sarjakuvia, Lasten uutisia ja niin edelleen. Tärkeintä on löytää itseä kiinnostavaa lukemista!

Miten tuen lapsen lukemista kotona?

Mistä lukuinto syntyy?

Vinkit arkeen lukemisen ja lukuinnon tukemiseksi

Tämä sivusto on laadittu keväällä 2026 osana ”Sarjakuvat porttina lukemiseen” -tutkimusta.

Kirjoittajat: tutkijatohtori Jenni Ruotsalainen, väitöskirjatutkija Emmi Ulvinen, väitöskirjatutkija Aada Saatsi ja professori Minna Torppa sekä CRITICAL-hankkeen tutkimusryhmä