Vinkit arkeen lukemisen ja lukuinnon tukemiseksi
Lukemista ja lukuintoa voi tukea kotona monella helpolla tavalla. Tärkeää on vaalia lukemisen iloa, löytää arkeen pieniä lukuhetkiä ja luoda rutiineja, jotka auttavat lasta tarttumaan teksteihin. Lapsen on hyvä antaa valita itse, mitä lukee. Myös oma esimerkki, kannustava lukemisen edellyttäminen ja arjen kaikenlaiset keskustelut vahvistavat lapsen kielellisiä taitoja sekä kiinnostusta lukemiseen. Kun aikuinen on läsnä, kuuntelee ja lukee joskus yhdessä lapsen kanssa, lukemisesta tulee myönteinen osa perheen arkea.
Monet vanhemmat miettivät, miten he voivat tukea lastensa lukemista ja lukuintoa. Alla on esitelty neljä vinkkikokonaisuutta, joista voi poimia arkeen ideoita lukemisen ja lukuinnon tukemiseen: lukuilon vaaliminen, aika ja rutiinit lukemiselle, lukemisen edellyttäminen sekä kodin keskustelut osana lukutaidon tukemista.
1. Vaali lukuiloa
Lukuintoa kannattelevat myönteiset, lämpimät kokemukset lukemisen parissa arjen keskellä.
- Lapsi saa itse valita, mitä lukee
Omat valinnat lisäävät lukuintoa. Jos lapsi ei osaa valita luettavaa, yritä miettiä, mikä lasta todella kiinnostaa. Hyödynnä lapsen (vaihtuvat) kiinnostuksenkohteet: Jos lapsi fanittaa jalkapalloa, löytyisikö kirja uskomattomimmista tapahtumista jalkapallon historiassa? Voisiko Halloween-intoilija tykätä kauhistuttavista kertomuksista? Myös kirjastossa autetaan mielellään luettavan valinnassa, eikä kaikkien ei ole pakko lukea kirjoja. Sarjakuvat tai erilaiset lehdet voivat olla joillekin lapsille mieluisampaa luettavaa, ja niihin voi olla matalampi kynnys tarttua kuin kirjaan.
Sopivaa luettavaa voi etsiä muun muassa seuraavilta sivuilta:
- Ole kiinnostunut lapsen lukemisesta
Ole kiinnostunut siitä, mitä lapsi lukee: pyydä kertomaan kirjasta, kysy lisäkysymyksiä ja innostu kirjan maailmasta lapsen kanssa. Fiilistelkää yhdessä jännittäviä seikkailuja, pöljiä koululaisvitsejä tai omituisia ennätyksiä ennätyskirjassa.
- Lapselle lukeminen on tärkeää
Ääneen lukeminen, esimerkiksi pidemmän kirjan lukeminen iltasaduksi, on mukava hetki lukemisen äärellä myös kolmasluokkalaiselle. Tarinaan eläytyminen, läheisyys ja hetkeen pysähtyminen yhdessä vanhemman kanssa luovat lämpimiä lukumuistoja. Lapsi saattaa myös innostua kirjasta niin paljon, että jatkaa itsenäisesti sen lukemista. Kirjaa voi lukea myös lapsen kanssa vuorotellen. Yhdessä voi kuunnella myös äänikirjaa, esimerkiksi matkoilla. Tarinaa kuuntelemalla lapsen ymmärtämisen taidot parantuvat ja hänen sanavarastonsa karttuu. Samalla lapselle tulee tutuksi, miten kirjoitettu kieli eroaa puheessa käyttämästämme kielestä.
Luetusta keskusteleminen on erityisen hyödyllistä ymmärtämisen taitojen kehittymiselle:
- Lapselta voi esimerkiksi kysyä, miksi kirjan hahmo toimi tuolla tavoin, miksi hän ajatteli noin tai miltähän tuosta henkilöstä tuntui.
- Lapsen kanssa voi myös pohtia, oliko tarinassa jotain samaa kuin lapsen omissa kokemuksissa tai muistuttiko tarina tai osa siitä jotain muuta tarinaa.
- Isomman lapsen ja nuoren kanssa voi pohtia laajemmin erilaisia ilmiöitä ja maailman tapahtumia.
- Lukuhyggeä - Luokaa lukemiseen kutsuva arki
Lukemisen ympärille on hyvä luoda tietoisesti mukava tunnelma esimerkiksi seuraavien vinkkien avulla:
- Sisustakaa yhdessä mukava lukunurkkaus. Miettikää yhdessä, millainen olisi unelmien lukupesä.
- Tutkikaa somen kirjavinkkejä yhdessä.
- Viettäkää viikottainen lukuhetki yhdessä koko perheen kanssa, vaikkapa pienen naposteltavan kera.
- Ottakaa tavaksi lukea vitsikirjoja iltapalalla ja jakakaa toisillenne parhaat vitsit!
2. Aikaa ja rutiineja lukemiselle
Lukurutiinit auttavat ylläpitämään lukemista. Miettikää, mitkä voisivat olla teidän perheessänne lukemista tukevia rutiineja.
- Säännölliset kirjastoreissut
- Säännöllinen iltasatuhetki
- Perheen yhteinen esim. viikoittainen lukuhetki
- Vanhemman oma lukuhetki – näytä esimerkkiä!
Vanhemman esimerkki on tärkeä. Nykypäivänä moni vanhempi lukee erilaisia tekstejä digitaaliselta laitteelta kuten puhelimelta. Tällöin lapsi ei välttämättä näe tai ymmärrä, mitä vanhempi tekee laitteellaan. Välillä voikin sanallistaa lapselle digilaitteilla tapahtuvaa lukemista: vanhempi kuuntelee äänikirjaa tai lukee kirjaa, lukee uutisia tai etsii tietoa. Voi myös miettiä, voisiko palata lukemaan fyysisiä kirjoja tai lehtiä lapselle annettavan esimerkin vuoksi. Vanhemman oma lukuhetki voi olla hyvä rutiini.
3. Edellytä lukemista
Lukemista on hyvä myös edellyttää lapselta, jos sitä ei itsestään tapahdu. Monella kolmasluokkalaisella lukemisen sujuvoituminen vaatii vielä harjoitusta. Lapsi ei välttämättä halua lukea, jos lukeminen on hidasta ja lukiessa ei pysty keskittymään itse tarinaan. Vanhemman tärkeä tehtävä on edellyttää lukemista, vaikka se ei olisi lapselle mieluista, jotta lukeminen sujuvoituu. Tärkeää on kuitenkin muistaa kannustava ilmapiiri. Sopiva lukuhetken kesto kolmasluokkalaiselle voi olla esimerkiksi ainakin 10-15 minuuttia jokaisena arkipäivänä, mutta ajankohdasta voidaan sopia yhdessä lapsen kanssa. Tärkeää on, että lukuharjoittelu ei ole liian vaativaa eikä liian helppoa, jotta lapsi kokee onnistuvansa. Katso myös muut vinkit sivulta Kodin tuki kun lukemisessa on haasteita tai suomi ei ole äidinkieli (julkaistaan 30.3.2026).
4. Kodin keskustelut tukevat lukutaitoa
Lukutaidon kehittymisen kannalta kaikenlainen toiminta tekstien parissa on tärkeää. Lukutaito on osa laajempaa kielellistä osaamista ja ymmärtämisen taitoa. Kielellisten taitojen kehittymistä tukevat myös arjen keskustelut, joihin lapsi pääsee osalliseksi. Keskusteluissa aikuiset näyttävät mallia ja ohjaavat lasta miettimään asioiden syy-seuraussuhteita, perusteluja ja asioiden katsomista eri näkökulmista.
Yhteisissä keskusteluissa lapsi muun muassa oppii uusia sanoja ja asioita sekä voi tarvittaessa tarkentaa omaa ymmärrystään. Yhteiset keskustelut auttavat lasta myös liittämään asioita laajempiin kokonaisuuksiin tai vaihtoehtoisesti vähentävät lapsen tekemiä ylitulkintoja.
Tämä sivusto on laadittu keväällä 2026 osana ”Sarjakuvat porttina lukemiseen” -tutkimusta.
Kirjoittajat: tutkijatohtori Jenni Ruotsalainen, väitöskirjatutkija Emmi Ulvinen, väitöskirjatutkija Aada Saatsi ja professori Minna Torppa sekä CRITICAL-hankkeen tutkimusryhmä
