Mistä lukuinto syntyy?
Innostus lukemiseen syntyy ja vahvistuu, kun lapsi saa myönteisiä kokemuksia lukemisesta ja löytää sellaisia tarinoita, jotka tuntuvat kiinnostavilta. Kolmasluokkalainen voi tarvita vielä aikuisen tukea lukuinnon kannatteluun. Yhdessä lukeminen, lukukokemuksista juttelu ja lapsen kuunteleminen auttavat löytämään tavat, jotka herättävät tai ylläpitävät innon kirjoihin ja tarinoihin.
Vaikka lukemisen harjoitteleminen on kolmasluokkalaiselle yhä tärkeää, vähintään yhtä tärkeää on, että lapsi saa myönteisiä kokemuksia lukemisen äärellä. Lukeminen on parhaimmillaan uppoutumista mielikuvituksellisiin seikkailuihin, joissa pääsee vierailemaan erilaisiin maailmoihin.
Lukeminen innostaa, kun löytää itselleen mieleisen kirjan tai jää koukkuun moniosaiseen tarinaan tai kirjasarjaan. Hyvään tarinaan uppoaa parhaimmillaan niin, ettei lukemista malta millään lopettaa. Lukeminen voi siis parhaimmillaan tuntua samalta kuin hyvä elokuva, jännittävä peli tai mukaansatempaava leikki. Lukeminen innostaa myös silloin, kun kavereiden kanssa voi jakaa lukukokemuksia ja kirjavinkkejä.
Joskus tilanne saattaa kuitenkin olla se, että lapsi ei ole innostunut lukemisesta lainkaan. Lukeminen tuntuukin helposti “pakkopullalta” jos ei ole kokenut miten mukavaa se on. Lapsen kanssa lukiessa kannattaa yrittää suunnata huomio tekstin sisältöön, eli esimerkiksi juonenkäänteisiin, kiinnostavaan tietoon tai huvittaviin vitseihin. Tämä voi viedä lapsen huomiota pois ikävistä ajatuksista ja tuntemuksista, kuten siitä, että “pitää” lukea. Tärkeää on pitää puhe lukemisesta myönteisenä, vaikka lapsen vastahakoisuus voi ajoittain turhauttaa vanhempaa.
Kolmasluokkalaisen lukeminen saattaa vielä olla sen verran hidasta, että se haittaa lukemisesta nauttimista. Siksi se, että vanhempi edelleen lukee lapselle ääneen on tärkeä keino tukea lukuintoa. Tällöin lapsi voi tempautua tarinoiden maailmaan niitä kuunnellen.
Millainen lukija lapsi on?
Lasten tarpeet lukuinnon löytymiseksi ovat monenlaisia. Sopivat keinot löytyvät usein lasta kuuntelemalla sekä eri tapoja kokeilemalla.
• Lapsi on jo hyvin innostunut lukemisesta - Mahtavaa! Vaalikaa iloa yhdessä ja etsikää aina vain uutta luettavaa.
• Lapsi on innostunut, mutta väsyy nopeasti - Hienoa, että innostusta jo löytyy! Millä keinoin voisitte sitä tukea? Voisivatko yhteiset lukuhetket niin että aikuinen välillä lukee ääneen olla ratkaisu?
• Lapsi ei ole kiinnostunut lukemisesta - Mikä voisi olla syynä? Onko arjessa aikaa rauhoittua tekstien äärelle? Vai eikö lasta kiinnostavia tekstejä ole vielä löytynyt? Vai onko sittenkin kyse esimerkiksi siitä, että lukeminen on vielä vaikeaa? Pysähtykää yhdessä pohtimaan, mistä lukuhaluttomuus voisi johtua. Tarvittaessa voitte kysyä neuvoa myös lapsen opettajalta tai esimerkiksi kirjaston henkilökunnalta.
Miksi “Sarjakuvat porttina lukemiseen” -tutkimukseen lukumateriaaliksi on valittu lukumateriaaliksi Aku Ankka?
Sarjakuvat porttina lukemiseen -tutkimuksessa lapset saavat kolmen kuukauden ajan viikoittain ilmestyvän Aku Ankka -sarjakuvalehden. Tutkimuksessa tutkitaan, innostaako säännöllisesti kotiin saatava sarjakuvalehti lapsia lukemaan enemmän. Aku Ankka valikoitui tutkimusmateriaaliksi, koska sen kieli on rikasta, sarjakuvalehti ilmestyy viikottain, siinä on riittävästi luettavaa ja etenkin, koska sen on tutkimuksissa osoitettu kiinnostavan lapsia!
Tämä sivusto on laadittu keväällä 2026 osana ”Sarjakuvat porttina lukemiseen” -tutkimusta.
Kirjoittajat: tutkijatohtori Jenni Ruotsalainen, väitöskirjatutkija Emmi Ulvinen, väitöskirjatutkija Aada Saatsi ja professori Minna Torppa sekä CRITICAL-hankkeen tutkimusryhmä
